Hiihtohistoriaa
Hiihtojaosto
1960
60-luku on ollut Säkiän hiihtohistoriassa vilkasta aikaa. Mm. Lahden piirin seuraluokittelussa Säkiä oli Lahden HS:n jälkeen toiseksi paras seura.
Kilpailutoiminta oli aktiivista puistohiihtoineen ja kansallisine hiihtoineen. Myös Maakuntaviesti järjestettiin Evolla 1965.
Edellisenä vuonna Säkiä oli voittanut B-sarjan, joten se hiihti omissa kisoissa A-sarjassa.
Vuosikymmenen parhaita hiihtäjiä olivat Raimo Suppula ja Martti Jussila sekä naisista Marjatta Laurila.
1970
70-luku toi olympiaedustuksen. Laaja junioritoiminta poiki sitten 70-luvulla Säkiän historian tähän asti parhaan yksilömenestyksen.
Nimittäin Lammin Säkiässä kasvanut ja seuraa edustanut Jukka Kuvaja edusti kolme kertaa Suomea olympiakisoissa.
70-luvulla oli Lammilla mäkihyppy erityisen vireää. Hyppyrimäet sijaitsivat Untulan harjussa. säkiäläisistä Kuvajan lisäksi myös Olli Tupala saavutti yhdistetyssä piirin mestaruuden nuorten sarjassa.
Maastohiihdon puolella Matti Jaktholm suihki myös nuorten pm-kultaa kuten myös viestitrio Jaktholm, Aimo Anttila ja Juhani Lemola.
Omista tapahtumista oli merkittävin Lammin Palotalolta startannut maakuntaviesti 1978. Myös rullahiihtokisoja järjestettiin Ronnin keskuslaitoksella. Samaten veteraanien SM-hiihdot keräsivät satamäärin osanottajia Hakkalan koulun maastoihin ns. uimahallin lenkille.
1974 aloitettiin myös laturetki Hämeenlinnasta Lammin kautta Lahteen Finlandia-hiihdon nimellä.
Parhaimmillaan lammilaisia tähän hiihtoon on osallistunut yli 120 ja huoltojoukoissa n. 200.
Lammilaisista 30 parhaan joukkoon ovat yltäneet Jouni Vantaala, Erkki Palonen, Tapio Tikkanen, Kimmo Kouru sekä naisista Ellen Mäkelä. Yhä edelleen Finlandia-hiihtoura on lammilaisten hiihdon ystävien ahkerassa käytössä.
1980
80-luvulla hiihtotoiminta jatkui vilkkaana pj. Seppo Riikkilän johdolla, vaikkakaan kovin mainittavia tuloksia siitä ei näkynyt.
Kuitenkin mm. Tapio Tikkanen voitti Lahden piirin hiihtomestaruuden kahdesti 50 km:llä. Tikkasen parhaat saavutukset osuivat kuitenkin hiihtosuunnistukseen, jossa hän keikkui aivan Suomen kärkipäässä.
Maastohiihdon edustusta oli myös SM-kisoissa, mutta kärkipäässä ei säkiäläisiä siellä nähty. Seuraluokittelussa Säkiä oli vuonna 1987 Lahden piirin seuroista 12.
Mäkitoiminta hiipui Lammilla pikkuhiljaa ja 80-luvun lopussa vaaralliseen huonoon kuntoon päässyt mäki purettiin pois. Tämän jälkeen lammilaiset mäkihyppääjät ovat harjoitelleet ja edustaneet Lahdessa.
1990
90-luvulla hiihtotoiminta oli tasaisen vilkasta. Konnari-cup sarjahiihdot keräsivät parhaina vuosina lähes 100 osanottajaa.
Piirinmestaruus- ja muihin kisoihin osallistuttiin jonkin verran, kuitenkin ilman suurempaa menestystä.
Yleisen sarjan SM-hiihtoihin säkiäläisistä pääsivät Lahden karsinnoista Tapio Tikkanen ja Kimmo Kouru useana vuonna, mutta kärkisijoja miehet eivät hätyytelleet.
Paras juniorihiihtäjä 90-luvulla oli Simo Eskola, joka pääsi useana vuonna edustamaan Säkiää nuorten SM-hiihtoihin sijoitusten liikkuessa 30. tuntumassa. Maakuntaviestin B-sarjassa Säkiä saavutti useana vuonna mitaleita nousten A-sarjaankin.
2000
2000-luvulla paikallinen hiihtotoiminta on edelleen virkistynyt. Teemana Säkiällä on ollutkin laaja juniorien harrastetoiminta ilman kilpailullisia paineita. Mm. tänä vuonna (2003) on Konnari-cup sarjahiihdoissa ollut 108 osanottajaa. 25-vuoden tauon jälkeen Lammilla hiihdettiin myös maakuntaviesti. pitkästä aikaa Säkiän edustajia nähtiin myös pm-viesteissä ja Hopeasomman loppukilpailussa, jossa Sanna Veikkola oli T13-sarjassa Lahden piirin paras hiihtäjä.
Vuonna 2003 Lammin Säkiä oli Lahden piirin viidenneksi paras seura laajan junioritoiminnan ansiosta. Edellä olivat Lahden, Hollolan, Joutsan ja Orimattilan hiihtoseurat.
Myös kuntohiihto on Lammilla pysynyt vireänä.
Tästä esimerkkinä oli 700 osallistujan joukko Lammilta Hämeenlinnaan hiihdetyssä Ystävä-hiihdossa tänä vuonna.
Hiihdon harrastuksen jatkuvuus Lammilla näyttääkin hyvältä, jos latuolosuhteet saadaan pidettyä kunnossa ja perheet saadaan yhdessä harrastamaan kansallislajiamme.
